Oopperan harjoituksissa maanantaina meidän laulunharjoittaja sanoi, että kuulostaa oikein hyvältä. Vuosi sitten samainen herrashenkilö totesi, että minulla on kehittyneen poikasopraanon ääni. En pitänyt sitä kovinkaan hyvänä asiana silloin :)

On varmaan mukavampi kuunnella puhdasta ja kirkasta laulua, luulisin. On hyvä, että saa kehuja silloin tällöin, koska kyllä se kohottaa itsetuntoa. Suomalaisilla on vähän sellainen ”en mä mitään osaa” -mentaliteetti ja jos joku on vähänkään enemmän itsevarma, toista pidetään itsekkäänä. No, onneksi kaikki eivät ole sellaisia. Koska tällä hetkellä olen taas iloinen omasta puhtaasta ja kirkkaasta äänestäni.

Laulunope sanoi, että joidenkin ihmisten ääni on luonnostaan koloratuuri kuten minun ääneni, jolloin korkeat äänet on helppoja. Sitten on niitä, joiden ääni ei ole koloratuuri ja silloin sen eteen pitää tehdä töitä. Minun taasen pitää tehdä töitä matalien äänien kanssa, koska ne eivät ole minun omaa äänialaani.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s