Torstaina oli ensimmäinen laulutunti avoimessa konservatoriossa. Laulunopettajilla on erilaisia opetusmetodeja ja kyseisen opettajan metodeihin kuului mm. pikkuautoilla leikkiminen. Piti saada prrrr prrr -ääni syntymään oikein ja mitenkäs muuten se helpoiten tapahtuu kuin matkimalla auton ääntä. Siinä sitten istuin lattialla ja ajelin leikkiautolla.
Kun on neljä vuotta laulanut tietyllä tekniikalla, on uuden tekniikan oppiminen haastavaa. Mielenkiintoista kylläkin. Opettaja sanoi, että mulla on kaunis ääni ja muutenkin teknisesti asiat on hyvin, mutta nyt pitää saada ääni koko kroppaan eli soimaan enemmän rinnassa, ei vain päässä. Ja sitä rintaääntä lähdettiin etsimään niin, että ensin ha-äänteellä suljettiin äänihuulet ja heti perään ilman hengitystä prrr-äänteellä terssiä. Huh, että oli vaikeata. Kyllä se pari kertaa onnistui tunnin aikana, mutta täytyy toivoa, että ensi kerralla se on jo helpompaa.
Ääniala 