Eilinen laulutunti venyi yli tunnin mittaiseksi. Tehtiin taas mitä ihmeellisimpiä harjoituksia ja osa niistä alkoi vihdoin loksahdella paikoilleen. Täytyy olla tietyllä tavalla aika avoin asioille, koska jotakin ujompaa harjoitukset voisivat vähän nolottaa. Mutta ei kun täysillä vaan mukaan.

Opettajan tekniikkaharjoitukset on todella erilaisia kuin vakiopettajani. Ja vaikka en tiedä, onko oikeesti mahdollista, niin itsestä tuntuu, että olen saanut tämän kuukauden aikana lisää syvyyttä ääneeni. Ainakin tiedän, missä ääni tuntuu, kun se soi oikein. Tai sillä syvällä tavalla.

Pääsin jopa laulamaan vähän. Tunnit kun on mennyt oikean tekniikan hakemisessa. Joten tuntui tosi hyvältä, kun opettaja sanoi: ”Sulla on kyllä todella kaunis ääni”. Eihän siihen nyt oikein voinut mitään sanoa, vaatimattomuus kun on aika syvällä. Mutta kyllä se tietysti tuntui hienolta sisimmässä. Tuollaisia kehuja tarvitaan aina välillä ja nyt ne tuli kyllä oikeaan aikaan. Huomenna kun on konsertti ja olen sellaisen huippuryhmän joukossa, että välillä on vähän pelottanut.

Mutta hyvin se menee. Laulan vain niin hyvin kuin osaan, ei siinä oikein muuta pysty tekemään. Ja varmaan yleisökin tykkää, kun kaikki äänet ei ole niin jytyjä.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s