Tero Saarisen uusin prokkis Next of Kin on aikas outo. Oltiin eilen työpaikan piikkiin katsomassa esitys ja täytyy sanoa, että se kyllä herätti ainakin keskustelua. En ihan päässyt kiinni juonesta. Välillä ajattelin, että nyt ollaan hautausmaalla ja zombit ovat nousseet haudoistaan. Yleisön ja tanssioiden välissä oli läpinäkyvä kangas, johon heijastui suuria varjoja, kun tanssijat tanssivat valon edessä. Mietin koko ajan, että lasketaankohan se jossain vaiheessa vai pidetäänkö se edessä koko esityksen ajan. No, kyllä se sitten lopulta muutamaa minuuttia ennen esityksen päättymistä pudotettiin.

Kokonaisuudessaan esitys oli jälleen kerran loistava. Ehkä se outous teki siitä osaltaan niin hyvän. Koreografia ja tanssijoiden liikkeet ja asennot olivat erinomaisia. Musiikki ja äänimaailma oli loistavaa. Teknoa, kamarimusiikkia, kolinaa, chilliä. Musiikin säveltänyt Jarmo Saari kutsuu musiikkia käsiohjelmassa ”vinksahtaneeksi sinfoniettaksi”. Soittimina on käytetty mm. lasiharppua, lap steel-kitaraa, sormipianoa, posetiivia, astioita ja ihmisääntä.

Tero Saarisen sivuilta voi katsoa pätkän esityksestä. Siitä saa aika hyvän käsityksen, mistä on kyse.

Tero Saarinen Company

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s