Juhannus on vietetty purjehtien. Paljon tuulta ja isoja aaltoja, jotka keinutti ja kallisti venettä oikein kunnolla. Vesi vaan roiskui ja vitsi, että oli viileä, vaikka oli taas monta kerrosta vaatteita päällä. Mutta on tää kyllä niin hienoa, ei sitä tajua, jollei sitä itse koe. Ei tää todellakaan ole mitään huvipurjehdusta, bikineissä kannella aurinkoa ottaen, vaan todellista vauhdin hurmaa, toppavaatteet, pipo ja hanskat kädessä. Mutta sehän tässä niin mahtavaa onkin: liikuntaa, raitista ilmaa, vauhtia ja merivettä kasvoilla. Eli mun kriteereillä täydellistä huvipurjehdusta.
Juhannusyö oltiin Porvoon lähistöllä Risholmenissa, saunottiin ja grillattiin. Tänä aamuna aurinko paistoi täydellä terällä ja oli iiihanan lämmin. Oli hassua, kun oltiin lähdössä rannasta pois, niin yhdessä veneessä porukka oli bikineissä ja me oltiin täysissä purjehdusvetimissä, pipoja myöten. Mutta niin se vaan on, että vaikka satamassa voi olla lämmintä niin merellä on yleensä kylmä.
Iltapäivällä viiden maissa rantauduttiin Suokin vierasvenesatamaan.
Aika outoa olla näinkin lähellä Helsinkiä, saaressa, jossa voi käydä vaikka joka päivä lautalla. Mutta nyt ollaankin hienossa purjeveneessä ”turisteina”. Kohta saunaan ja sitten samppuspullo auki.
Ääniala 