Ihan ydinkeskustassa työskentelemisessä on etunsa. Lounaspaikkoja on ihan sikana. Varsinainen työpaikkani on noin 1,5 kilometrin päässä keskustasta, mutta olen nyt ollut tämän viikon asiakkaan toimistolla. Ikkunasta näkyy melkein Stockmann.
Lounas on silleen tärkeä juttu, että se nostaa mut pois tuolilta edes kerran päivässä. Saa vähän raitista ilmaa ja lihakset muistaa, että niillä voi tehdä muutakin kuin istua. Ja silmät lepää. Mukavinta on mahdollisuus valita muutakin kuin pizzaa, salaattia ja thaikkua. Ja vaikka söisikin salaattia, se on joka paikassa kuitenkin erilaista. Toisilla salaattipohja on tosi köyhää, yhtä salaattilajia, toisilla mukaan on laitettu mitä erilaisempia salaatteja. Myös lisukkeet vaihtelevat paljon. Ja jos joka päivä syö sen salaatin samassa paikassa, rupee se kyseinen salaatti kyllä tulemaan ns. korvista ulos. Olen viikon aikana testannut Stockmannin F8-raflan salaatin, Cafe Cochon salaatin ja Kolme Seppää -ravintolan salaatin. Paahdettu ankkasalaatti vei voiton.
Mutta kuten huomaa, pienestä jutusta se ilo löytyy. Salaatti, haloo!
Ääniala 