3 yötä jouluun on. Melkein voisikin sanoa noin, koska enää on 3 yötä siihen, kun näkee taas Bellan, Edwardin ja Jacobin. Vaikka en mä ehkä niin tota Jacobia kaipaa, mun mielestä sen vois poistaa koko sarjasta :)

Helmikuussa tuli ystävän kanssa puheeksi, että heillä ei ollut ollut televisiota pitkään aikaan ja kysyin, että mitä ihmettä hän oikein tekee sitten kaiket illat (hyvä kysymys ihmiseltä, joka katsoi joka ilta tv:tä keskimäärin 3 tuntia). Ystävä kertoi, että suurimman osan ajasta hän lukee kirjoja. Ajattelin, että just. No siitä se sitten kuitenkin lähti. En enää muista miten, mutta jotenkin törmäsin Twilight-kirjasarjaan. Ostin sarjan ensimmäisen kirjan ja luin sen kahdessa illassa. Sitten tajusin, että kirjasta on tehty elokuva, tosin jo pari vuotta sitten. Twilight oli mielettömän hyvä kirja. Ja tähän mainittakoon, että taidan olla liian vanha tähän Young Adult -genreen, mutta mä nyt vaan tykkään lukea sellaista. Ja sitten se elokuva. OMG! (Apua, mähän kuulostan ihan YA-ikäiseltä.)

Ja sitten luin sarjan muut kolme kirjaa muutamassa viikossa.

Niin ja mistä sitten on kyse: ”Nykyaikaan sijoittuva veret seisauttava vanhanajan rakkaustarina 17-vuotiaan Isabellan ja vampyyrin välisestä kaiken voittavasta rakkaudesta.”

Vampyyrit aiheena ei ole koskaan kiinnostanut mua, koska mun mielestä vampyyrit on ällöttäviä ihmisiä purevia hirviöitä. Mutta Edward on ihan erilainen, Edward on hyvä vampyyri :) Kirjasarja on täyttä hömppää, epätodellista fantasiaa, mutta joku siinä vetoaa. Niin paljon, että kävin heti kirjat luettuani katsomassa sarjan toisen elokuvan Uusikuun. Se ei ollut ollenkaan niin hyvä kuin ensimmäinen, koska siinä Edwardin ja Bellan rakkaustarinaa varjosti sudeksi silloin tällöin muuttuva Jakob. Mutta odotettavissa on, että ensi keskiviikkona ensi-iltaan tuleva Eclipse on taas ihan huippu.

Twilight-fanituksesta kertoo lisää se, että Twilightin jälkeen aloin lukea saman genren kirjallisuutta englanniksi ja niinpä olen lukenut Twilight-sarjan 3 ensimmäistä kirjaa myös englanniksi. Viimeinen osa odottaa englanninkielisenä heti, kun Eclipse on nähty.

Vampyyreista on helppo siirtyä langenneisiin enkeleihin ja keijuihin. Sinänsä huvittavaa, että Amazonin kirjaesittelyssä kirjojen ikäsuositus on 15-18 -vuotiaat. Mutta jotenkin ton ikäpolven kirjallisuus vaan on niin paljon parempaa kuin aikuisille tarkoitetut kirjat vampyyreista ja enkeleistä. Silloin mennään jo vähän rankempaan materiaaliin eikä se ole enää niin viatonta ja suloista.

Olen lukenut kevään aikana paranormal romance/vampyre/pixies-aiheisia kirjoja viitisentoista, kaikki englanniksi. Koska Amazonista saa sellaista, mitä ei vielä Suomesta löydy edes englanninkielisenä. Juoni on ollut melkein kaikissa kirjoissa suht samanlainen, mutta jotenkin ne kuitenkin on kaikki ihan erilaisia. Ja varmaan siksi myös laatu vaihtelee. Muutama kirja on ollut sellainen, jonka olisi hyvin voinut lopettaa kesken, juoni ei vaan lähde käyntiin. Mutta keskimäärin genren kirjat ovat juuri sitä, mikä vie ajatukset pois työstä. Hyvää, mielikuvituksellista hömppää, jota lukemalla ei viisastu, mutta jota lukemalla rentoutuu.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s