Teimme pienen ekskursion Turkuun, jossa kevät oli jo huomattavasti pidemmällä kuin kotona. Pyöräilimme pitkin keskustan katuja ja nautimme lämpimästä säästä. Ihmisiä oli yllättävän paljon liikkeellä ottaen huomioon, että oli Pitkäperjantai. Tuli jotenkin sellainen fiilis, että olisi ulkomailla. Aurajoen ranta on vaan niin kaunis ilta-auringossa, ja joen rannalla olevat pikkukahvilat ja ravintolat ovat tunnelmaltaan jotenkin niin erilaisia verrattuna Helsinkiin. Turku voisi kyllä selkeästi olla yksi kesän purjehdusreissun vierassatamakohde.
Kevään ensimmäinen pyöräilylenkki tuntui vähän takapuolen luissa, joten hetki Caribia-kylpylän saunassa teki hyvää. Kylpylä oli todella täynnä lapsiperheitä, mutta kyllä siellä silti vielä tilaa oli. Oma sisäinen lapsikin pääsi valloilleen Musta aukko -vesiliukumäessä, jossa lasketaan pimeässä putkessa.
Kuntoilun ja vesilillumisen jälkeen kävimme syömässä italialaisessa Sergio’s-ravintolassa. Alkuruoka oli hyvää, pääruoka erinomaista ja jälkiruoka taivaallista. Ensimmäinen lusikallinen Amore Coccoa oli jotain käsittämätöntä. Ei riitä sanat sitä kuvaamaan, se täytyy kokea itse. Toki jos ei pidä kookoksesta, se ei ehkä ole maailman paras jälkiruoka. Mutta se makujen harmonia, huh huh.
Illallisen jälkeen teimme vielä pienen iltakävelyn rantakadulla ja istuimme hetken viinibistro Tintån terassilla valkoviiniä nauttien. Tintån tapaista viehättivää ja rentoa viinibistroa kaipaisin kyllä Helsinkiin. Täällä kaikki on niin suurta, että aitoutta saa välillä etsiä.
Kiitos pikkuveljelle seurasta ja yösijasta :)
Ääniala 