Lauantai-ilta

Syntymäpäiväni kunniaksi kävimme syömässä Suomen ainoassa kahden Michelin-tähden ravintolassa. Odotukset olivat tietysti aika kovat, osittain siksi, että olin jo pitkään haaveillut pääseväni käymään kyseisessä ravintolassa.

Chez Dominique on sisustukseltaan ihanan moderni ja valkoinen. Pöydät ovat todella lähellä toisiaan, mikä on ehkä se ainoa negatiivinen asia koko ravintolassa. Aika hyvin tuli nimittäin selville vieruspöydässä käydyt keskustelut, mikä ei ole välttämättä kovinkaan mukavaa, jos ihmiset ovat tulleet esimerkiksi viettämään romanttista iltaa yhdessä. (Sivukommenttina muuten se, että vieressämme sattui istumaan Teresa Välimäki, ravintolan omistajan ex-vaimo).

Tarjoilijoita on Michelin-tähtiravintoloiden tapaan todella monta. Meitä palveli illan aikana ainakin neljä eri tarjoilijaa, sommelierin lisäksi. Palvelu oli ensiluokkaista; hillittyä eikä liian tyrkyttävää. Sommelierkin ehdotti ystävällisesti todella hyvää valkoviiniä listan ulkopuolelta. Vessasta palatessa lautasliina oli aina taiteltu sievästi pöydälle, mistä sen pystyi taas ottamaan käyttöön.

Valitsimme 6 ruokalajin yllätysmenun, mutta illan päättyessä olimme syöneet varmaan noin 12 ruokalajia, jos oikein pysyin laskuissa. Kateleipinä oli todella erikoisia ohuita lastuja, joista ainakin yksi oli tehty punajuuresta. Kateleivät tarjoiltiin voin kanssa, joka minun mielestäni maistui ihan popcornille :) Ennen oikean menun alkamista saimme keittiöstä kolme eri tervehdystä, mm. parsajäätelöä ja silakkasushia. Olisi ollut kiva kirjoittaa kaikki ruokalajit ylös, mutta ne sisälsivät yleensä niin monta eri raaka-ainetta, että koko ilta olisi mennyt vain puhelimen kanssa. Kuviakin olisi ollut kiva ottaa, mutta jo näiden muutaman kuvan ottaminen tuntui vähän hassulta hienossa ravintolassa.

Varsinaisen yllätysmenu sisälsi neljä alkuruokaa, yhden pääruoan ja yhden jälkiruoan.  Oli jonkinlaista kevätsipulikeittioa lohenmädin kanssa, ankanmaksamoussea (joka oli aivan täydellistä, illan suosikkiannokseni) ja paistettua kampasimpukkaa. Ennen pääruokaa tuli taas yksi tervehdys, jotakin fenkoliin liittyvää. Pääruokana oli kyyhkyä. En ole koskaan aikaisemmin syönyt kyyhkyä, mutta se oli todella hyvää. Kyyhkyn jälkeen saimme virkistävää tillijogurttia. Jälkiruokana oli niinkin hauska annos kuin snickerspatukka snickersjäätelöllä. Oli ehkä vähän parempaa kuin kaupasta ostettu Snickers. Lopuksi tarjoiltiin vielä suklaata erilaisissa muodoissa.

Annokset olivat pieniä, mutta sitäkin kauniimpia. Ihan mieletöntä visuaalista silmää ja sorminäppäryyttä tarvitaan, jotta saadaan tuollaisia annoksia aikaiseksi. Ja se tärkein eli maku. Huh huh, että oli hyvää. Raaka-aineiden yhdistely oli niin täydellisyyttä hipovaa, vaikka viereisestä pöydästä kävikin aina välillä selväksi, että kaikki ei miellyttänyt. Mutta minä en olekaan ruoka-asiantuntija siinä mielessä, vaikka mielestäni osaan hyvän ruoan tunnistaa. Joku parsajäätelö esimerkiksi. Ei ihan heti tulisi mieleen yhdistää parsaa ja jäätelöä, mutta kyllä toimi.

Pääsee ehdottomasti top kolmen ravintolakokemuksen joukkoon ruokansa puolesta. Miinuksia tulee vähän siitä, että kun on syönyt 12 ruokalajia, vaikkakin pieniä, niin maha on ihan liian täysi. Ei ole kiva olo kieriä pallona ravintolasta ulos. Mutta toisaalta se on ihan oma vika, voihan sitä jotain jättää syömättäkin. Tai sitten ei, ei niillä hinnoilla :)

Suosittelen ehdottomasti. Hieno kokemus. Erinomaista ruokaa.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s