Oli syntymäpäivä. Ei siitä iästä sen enempää. Mutta sain kivoja lahjoja, lahjoja, joita en edes odottanut.
Sain hienot uudet pelastusliivit. Vanhat Helly Hansenit oli, no vanhat, ja tosi isokokoiset eikä niissä ollut valjaita.
Paketista kuoriutui syntymäpäivänä pelkkä esite, koska liivit olivat kuulemma loppuneet liikkeestä ja ne piti tilata. Joten lahja saapui sitten pari päivää myöhemmin. Koeajettu on ja hyvin toimii.
Pikkuveli lahjoi minua kolmella eri lahjalla. Olen ollut ilmeisen kiva isosisko :)
Veli vähän fiksasi pyörääni ja koska olin hukannut lukkojen avaimet (kertooko siitä, että en pyöräile kovin usein?), joutui hän leikkaamaan lukot pihdeillä (tai jollain) pois. Koska minulla ei sitten ollut omaa lukkoa, sain lainaksi veljen lukon ja lupasin ostaa itselleni uuden. Sainko hei ostettua…
Mutta mitäpä paketista sitten kuoriutuikaan? Mattapunainen lukko hienossa kierrätyslaatikossa. Turvallisuusluokitus: Park Alley. Voin siis rauhassa jättää pyöräni lukittuna puistokujille :) Googlailin vähän hienon paketin takia ja kävi ilmi, että Knog on australialainen pyöräilyvälineitä valmistava yritys, jolle ympäristöstä välittäminen on tärkeä juttu. He käyttävät mahdollisimman paljon ympäristöystävällisiä materiaaleja, mm. kierrätettävää tai luonnossa hajoavaa muovia ja selluloosaa. Raaskiikohan tuota ottaa edes käyttöön, niin sievä se on.
Toinen veljen paketti nostatti hymyn huulille. Sain takaisin yli kolmekymmentä vuotta vanhat Pioneerin kuulokkeet, joita olen joskus kolme vuotiaana pitänyt korvilla kuunnelleen niistä lastenlauluja. Veli oli ne joskus itselleen kotoa ottanut ja jostain syystä sain ne nyt takaisin. Kunnon vintagekamaa. Ihan sikahienot. Netistä löytyi kuvia kuulokkeiden paketista ja kuulokkeita on jopa myynnissä. Viimeisessä kuvassa olevan stereolaite on vielä kaiken lisäksi ihan samannäköinen, mikä meillä oli kotona. Niin se aika menee ja teknologia muuttuu, mutta jotkut asiat onneksi eivät katoa :)
Ääniala 