Viimeinen purjehduspäivä alkoi harmaa ja pilvisenä. Tosin kello oli vasta 6.21, kun irrotimme köydet ja lähdimme kohti Tammisaarta. Hiljalleen aamu alkoi valjeta ja aurinko ilmestyi lämmittämään matkamme viimeistä etappia. Tällä hetkellä peilistä katsoo todella ruskettuneet kasvot, en todellakaan haluaisi olla enää yhtään ruskeampi. Nyt on ainakin todistettu se, että aurinkorasva ei estä ruskettumista, sillä kun on vetänyt 50:ttä kasvoille koko viikon, voisi ajatella olevansa vähän vaaleampi.
Saavuimme tosiaan Tammisaareen maanantaina iltapäivällä, jossa pakkasimme kaikki tavarat autoon ja huristelimme kohti Helsinkiä. Koska vene piti vielä saada Helsinkiin, saimme tiistaina kyydin Tammisaareen, josta purjehdimme pursiseuramme retkisatamaan noin 30 mailin päähän Helsingistä. Meidän lisäksemme satamassa oli vain yksi vene, ja sattumalta he olivat juuri lopettaneet saunomisen upouudessa saunassa, joten kävimme testaamassa saunan todeten sen erittäin hienoksi ja laadukkailla materiaaleilla rakennetuksi.
Tänään oli koko päivän vaihtelevia tuulia ja siten myös vaihtelevia lämpötiloja, joten olin aika poikki, kun vihdoin pääsimme kotisataman laituriin.
Oli tosi hieno reissu kokonaisuutena, parhaiten mieleen tosin jäivät Jurmo ja jumalattoman kuumat päivät. Ensi vuonna sitten ehkä vielä pidemmälle, vaikka Gotlantiin. Purjehdus tosin ei tähän lopu, kesää on jäljellä ja viimeinen kisakin (Karvalakkikisa) vielä lokakuussa.
Ääniala 