Olipas hieno Flow.

Joka päivä oli joku esiintyjä ylitse muiden, joku, jonka musiikkia kuunnellessa tuli kylmänväreet. Perjantaina se oli amerikkalainen Hercules and Love Affair, lauantaina saksalainen Tensnake  ja sunnuntaina skotlantilainen Mogwai.

Herkules and Love Affair @Black Tent

Tensnake @Black Tent

Mogwai @Nokia Blue Tent

Lisäksi Iron and Wine oli yllättävän hyvä live-esiintyjä, se ei nimittäin välttämättä ole sellaista musiikkia, jota kuuntelisi kotona. Mutta vaikka tiesin heiltä vain sen ”Twilight”-biisin, Flowssa bändiä kuunteli mielellään. James Blaken kohdalla oli toisin, äänentoisto ei mielestäni oikein toiminut ja se, mitä olen digitaalisena kuullut, ei oikein toistunut samalla tavalla teltassa.

Janelle Monae oli iso pettymys. Vaikka häntä on ylistetty lehdistössä ja varmaan kaikkialla yleisössäkin, odotin Cold War -tyyppistä musiikkia, mutta sainkin mustaa soulia. Kuuntelen siis myös Janellea mieluiten digitaalisena.

Janelle Monae @Nokia Blue Tent

Uudessa Viini & Sapas -ravintolassa Timo Lassy Trio veti tunnelmallisen saksofoni/jazz-pläjäyksen. Sopi hyvin tilan fiilikseen. Juuren Flow-sapakset maistuivat erinomaisesti kuohuviinin kanssa. Sunnuntai-iltapäivä alkoi myös jazzilla, kun päälavalla esiintyi Jukka Eskola Quintet with Strings. Leppoisan hyvää musiikkia.

Parasta antia oli kyllä kokonaisuudessaan Black Tentissä, jonka esiintymislava oli tänä vuonna siirretty pitkälle sivulle, mikä oli ehkä paras idea ikinä. Ei ollut ahdasta ja takarivin nurmikko nousi sen verran ylöspäin, että minäkin lyhyenä näin suoraan lavalle. Ja mitä tuli äänentoistoon, en tiedä, mitä ovat poijaat tehneet, mutta huh huh, että oli hyvä. Korvatulpat päässäkin kuuli laulut ja pienet vivahteet täydellisesti. Eikä kyllä valotkaan olleet mistään halvimmasta päästä. Uusi Nokia Blue Tent puolestaan oli varmaan muotonsa vuoksi aika hankala, koska ääni oli jotenkin tunkkaista ja se hukkui isoon tilaan.

Kanye West. No joo. Vetihän se mielettömän täyspitkän konsertin parikymmenpäisen tanssijaryhmänsä ja pyrojensa kanssa. Oli myös laservaloja ja valkoiset portaat lavalla. Mutta en kyllä lämmennyt yhtään sen enempää musiikille kuin aikaisemminkaan. Ylipitkäksi venyneet Auto-Tune -robottiefektillä lauletut balladit tekivät showsta jo vähän… öh, tylsän. Ai, mutta nousihan se alussa nosturilla upeasti keskelle yleisöä. Kunnon showmies.

Ainoan miinuksen Flow saa kalliista juomien hinnoista. Piccoloviini 8 e, olut 7 e ja vesi 3 e + kaikkiin 2 euron pantit, jotka toki sai takaisin, jos vain sattui muistamaan, että panttipalautus menee kiinni puoli tuntia ennen illan päättymistä. Ja silloinkin vain, jos pisteissä sattui olemaan vielä rahaa jäljellä. Pantillisuus on toki hyvä tapa, koska alue pysyy siistinä. Ja välillä roskiksetkin, koska ”roskisdyykkarit” iskivät heti kiinni, jos joku heitti pullon roskiin.

Ensi vuonna taas.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s