Kuten sanottua, olen todellinen fani. Kun Josh kerran kymmenessä vuodessa käy Suomessa, pitää siitä ottaa kaikki irti. Joten maanantaina matkustin junalla Tampereelle ja istahdin Tampere-talossa riville kaksi.
Tampere-Talon konsertti oli kokemuksena hieman erilainen Helsinkiin verrattuna. Nyt osasin odottaa tiettyjä kappaleita tietyssä järjestyksessä, ja pystyin myös nauttimaan tuosta jumalaisesta äänestä eri tavalla. Se, mikä yllätti (tai ei kai se pitäisi yllättää) oli se, että Joshin vitsit olivat melkein 95 prosenttisesti samat kuin Helsingissä, joten ne eivät enää samalla tavalla naurattaneet. Lisäksi hänellä on selkeästi muutamia repliikkejä, joita hän toistaa jokaisessa konsertissa. Mutta on hän silti hauska.
Jokaisessa konsertissa on ilmeisesti tapana ottaa aina yksi ihminen yleisöstä laulamaan Joshin kanssa. Helsingissä se sujui hienosti, tyttö lauloi hyvin ja oli erittäin rento Joshin kanssa. Tampereella tapahtui jotakin. Voisi jopa luulla, että tuon yhteislaulun jälkeen Josh päätti muuttaa konsertin kulkua ja jätti mm. sen pari/sinkkujutun pois. Tyttö, jonka kanssa Josh lauloi, yritti antaa Joshille jonkin paperin ja hän käyttäytyi mielestäni hieman päällekäyvästi. Heti sen jälkeen Josh kuiskasi jotakin kitaristille ja setti vaihtui siinä vaiheessa. mm. Per te ja To where you are jäivät pois ja encoreita oli vain yksi. Encoren kohdalla Joshilta tuntui olevan hieman puhti pois, joten toki kyseessä voi olla myös äänen väsyminen.
Kaikesta huolimatta, oli aivan huikeaa istui vain parin metrin päässä tuosta upeasta muusikosta ja nähdä kasvoista, kuinka hän eläytyi ja nautti esiintymisestä.
Kuvaaminen ja videoiminen oli tietysti kiellettyä kummassakin konsertissa, mutta hei haloo, kukaan fani ei ottanut kieltoa tosissaan, joten en minäkään :)
Ääniala 