Kaksi pientä hampaan alkua alaikenessä. Ensimmäiset hampaat. Vihdoinkin. Miten voikaan tuollaisista terävistä pienistä hampaista iloita!
Näin saimme myös vahvistuksen sille, että koko viime viikon kestänyt kitinä, itkuilu ja huono fiilis johtuivat hampaiden puhkeamisesta. Lisäksi oli vähän kuumetta, punaisia poskia ja epänormaalin pitkiä päiväunia. Eilen pikkutyyppi oli taas hymyilevä ja naurava oma itsensä, kyllä on ihana katsoa lasta, jolla on kaikki hyvin. Ruokakin alkoi taas maistua eikä ruokahetket ole pelkkää tappelua.
Yritin ottaa kuvaa hampaista, mutta sain vain heilahtaneita kuvia kielestä. Että todistuaineisto sitten toisella kertaa.
Ääniala 