Perjantai oli eriskummallinen päivä. Päivään mahtui palovammoja, pieniä pandoja, dinosauruksia, kuohuvaa, lumimyrskyä, kitinää, väsymystä, 50-luvun mekkoja, uusia tuttavuuksia ja sammakoita.
Aamu alkoi mukavasti 6.40, kun pikkutyyppi päätti, että nyt on unet nukuttu. Tuntuu, että aamut aikaistuvat päivä päivältä. Parvellemme asennettu pimennysverho, jonka piti pysäyttää aamuvalon pääsy pikkutyypin silmille, ei ole paljoa auttanut. Haikeudella muistelen niitä aamuja, kun pikkutyyppi nukkui kiltisti yhdeksään kymmeneen.
Puolen päivän aikoihin lähdimme vauvatanssitunnille. Pikkutyyppi nukkui kiltisti rattaissa. Ensimmäinen viisitoista minuuttia tanssitunnista meni hienosti, mutta sitten räjähti. Ilmeisesti pikkutyyppi pelästyi toisen lapsen korkeaa kiljaisua, koska alkoi hillitön nyyhkytys ja itku. Pikkutyyppi on viime aikoina alkanut itkeä äkkinäisille koville äänille, ja yleensä itku loppuu, kun hänet ottaa syliin ja silittelee. Tällä kertaa ei syli kuitenkaan auttanut vaan nyyhkytys oli ja pysyi. Ainoa pelastuskeino oli lohtumaito.
Pikkutyyppi oli selkeästi aika väsynyt, mutta koska myös äidin täytyy syödä, istahdimme tanssiporukan kanssa lounaalle. Syöttötuoleja ei ollut tarpeeksi, joten pikkutyyppi joutui istumaan tavallisella tuolilla, mutta yllättävän hyvin hän siinä viihtyi. Herkullisen salaatin jälkeen hain eteeni teetä. En ilmeisesti ole vielä oppinut sitä, että nykyään pikkutyyppi koskee kaikkeen mitä käsien saatavilla on tai sitten syynä oli käsittämätön kooma, joka oli vaivannut minua koko aamun. Yhtäkkiä tulikuuma vesi vain oli housuillani, niin etu- kuin takapuolella, ja kuppi palasina lattialla. Jotenkin koomassani sain kuitenkin vedettyä pikkutyypin pois alta, joten vain minä kärsin punaisista kipeistä jäljistä jaloissani. Siinä sitä sitten oltiin litimärissä housuissa, ja ulkonakin oli alkanut sopivasti lumimyrsky. Oli vähän maanantaifiilis perjantaina.
Onneksi tiedossa oli ilta muutamien blogistien ja me&i:n vaatteiden kera. Sitä ennen piipahdimme vielä ystäväni kanssa Mekko Manian 5-vuotissynttäreillä. Minä sain skumppaa haavoilleni ja Liisa sai hienon pin-up -kampauksen.
Ilta vierähtikin sitten mukavasti Arabian Dylanissa, johon kokoontuivat viisi bloggaria, heidän lukijoitaan ja me&i:n edustajia. me&i on ruotsalainen vaatemerkki, joka valmistaa ja myy vastuullisesti tuotettuja ainutlaatuisia, laadukkaita ja erittäin mukavia vaatteita. me&i on perustettu vuonna 2004, keittiöpöydän ääressä, ja tällä hetkellä vaatteita myydään viidessä Euroopan maassa. Vaatteita voi ostaa kotikutsuilla, Suomessa on kuulemma jo noin 260 myyjää.
Itselleni me&i on tuttu lähinnä blogeista ja Vauvakinosta, jossa vaatteita on aina silloin tällöin esittelyssä. Kun bongasin Eppusen kaapilla -blogista, että muutamalle nopeimmalle kommentoijalla olisi mahdollisuuden päästä mukaan naistenpäivän lukijailtaan, olin tosi nopea ja pääsin yhtenä neljästä lukijasta paikan päälle.
me&i:n edustajat esittelivät meille ensi viikolla ilmestyviä muutamia uutuuksia ja saimme mahdollisuuden tilata vaatteita ennakkoon. Minä taisin olla vähän jälkijunassa, koska minua kiinnosti enemmän aikaisemmin keväällä ilmestyneen malliston panda ja autot.
Oli kiva tutustua Heidiin ja hänen bloginsa lukijoihinsa. Blogeista kun ei koskaan saa todellista kuvaa kirjoittajista. No, ei sitä nyt ehkä voi sanoa saavansa pari tuntia kestävässä tapahtumassakaan, mutta ainakin nyt on vielä kivempi lukea blogia, kun tietää vähän, että minkälainen ihminen siellä tietokoneen edessä istuu.
Vaikka tili kevenikin taas kerran vauvanvaatteiden takia, sai hetkeksi jättää pikkutyypin isin hoiviin ja nauttia tarjotun kuohuviinin hyvillä mielin. Kiitos vielä Heidille tästä mahdollisuudesta!
Hymyilevät blogistit joutuivat salamavalojen loisteeseen.
Minttu – Mami go go
Heidi – Eppusen kaapilla
Elisa – La petite princesse
Hannis – Toukokuun tyttö
Tuire – Kuulasta ja kepeää
Ääniala 