Viime aikoina leikin tuoksinnassa on saattanut käydä noin. Ensin on kova meno, ja sitten pää painetaan hetkeksi lattiaan. Silloin, kun väsymys iskee niin, että kasvot ovat äitiin päin, näen suloisen uneliaan hymyn. Hetki kestää noin kaksi sekuntia, ja sitten ollaan taas vauhdissa. Kesken leikin voi siis näköjään ihan yhtäkkiä tulla väsymys. Meillä ei sentään olla vielä nukahdettu ruokapöydän ääreen, mutta ehkä sekin on vielä odotettavissa.
Bongaa kuvasta:
1. Vihreä Plaston vauvakeinu, joka on saavuttanut suuren suosion. Se on niin kiva, että joka kerta, kun siitä pitää nousta pois, tulee itku.
2. Nizzasta Habitan liikkeestä ostettu lehtikori, jollaista olin etsinyt jonkin aikaa. 25 euroa ja sopivasti kokoa ”käsimatkatavara”. Raahasin tuon siis lentokoneen matkustamoon. Arvaatteko, mitä se oli täynnä? Paljastan sen seuraavassa postauksessa.
3. Irronnut listanpala, joka on pikkutyypin mielestä herkkua. Ei hyvä.
4. Sormiruokailijan pakollinen tarvike; syöttötuolin alunen. Ihana vahakangas. No, on se sentään Marimekon kangasta, eihän sitä nyt lattialle voi ihan mitä vaan laittaa :) Mätsää pöydällä olevan samanlainen kanssa.
Ääniala 