Viimeisen päivän aamuna lähdimme käymään Monacossa. Nizzan rautatieasemalta lähtee junia Monacoon noin kerran tunnissa ja matka kestää parikymmentä minuuttia. Matkan varrella sai nauttia aivan mielettömistä maisemista, yksi kauneimmista aukesi Villefranche-sur-Mer -nimiseen pieneen rantakaupunkiin, tai oikeastaan sen lahdenpoukamaan. Se näytti niin kauniilta paikalta, että haluan ehdottomasti päästä käymään siellä joku päivä.
Monacohan on yksi maailman pienimpiä valtioita ja se jakautuu kuuteen eri alueeseen. Meillä oli aikaa vain pari tuntia, ja kävelimme rautatieasemalta Monacon satama-alueen läpi ylös Monte-Carlon kasinolle. Helle oli aivan mieletön, oli kuumin päivä koko matkalla. Sisällä kasinolla emme käyneet, mutta istahdimme Café de Paris -kahvilan terasille nauttimaan samppanjaa ja katselimme ohi kulkevia ihmisiä. Kasionon edessä olevan ”liikenneympyrän” ympäri ajoi jatkuvasti kalliita avoautoja. Ainakin Ferrarin, Jaguarin ja Porschen bongasin.
Monte-Carlon alue oli upea, ei voi muuta sanoa. Niin kaunis. Niin luksus. Rakennukset olivat kauniita, puistot hyvin hoidettuja, tiet kiemuraisia, ja olin näkevinäni samoja paikkoja kuin formulakisoissa. Monacon satama-alueelta nousevan vuoren rinne oli rakennettu täyteen korkeita kerrostaloja ja näky oli kyllä aika huikea.
Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin halunnut käydä katsomassa ruhtinasparin palatsia Monaco-Villen vanhassakaupungissa. Myös Moneghetti, joka on wikipedian mukaan kauniiden huviloiden, oliivipuiden ja monien puistojen muodostama varakkaiden ihmisten asuinalue, kiinnostaisi.
Jos pitäisi valita joko Cannes tai Monaco, suosittelen ehdottomasti Monacoa.