Vaikka Brännskär jättikin lähtemättömän vaikutuksen, oli ihan mukava päästä välillä satamaan, jossa pääsi kauppaan. Tosin loppujen lopuksi kaupasta taisi lähteä mukaan vain jäätelö. Nauvon vierassatama on Saaristomeren suurin satama, ja sieltä löytyykin monipuoliset palvelut pienistä rantabulevardipuodeista hotelliin ja Alkoon.
Kävimme syömässä Hotelli Strandbon maittavan brunssin ja nautimme helteisestä säästä. Purjehdimme nimittäin jo kolmatta päivää vastatuuleen, joten merellä ei ole kovin lämmintä. Kun vene on saatu kiinnitettyä laituriin, on aina mukavaa riisua villapaita ja pipo, ja todeta, että kyllä sitä kesää sittenkin on vielä jäljellä. Onneksi sentään sadevaatteita ei ole vielä tarvinnut pukea päälle.
Kun pikkutyyppi on mukana, pyrimme saapumaan satamaan sen verran ajoissa, että varmasti saamme vielä paikan. Se tarkoittaa siis yleensä noin kello kahden rantautumista, ja joka kerta satama onkin täyttynyt iltaa kohden. Ennen pikkutyyppiä purjehduspäivät olivat muutenkin paljon pidempiä, nyt parin tunnin purjehdukset tuntuvat todella lyhyiltä. Mutta pienen lapsen viihtyminen veneessä muutamaa tuntia pidempään taitaa olla sen tason ihme, että ainakaan meillä sitä ei ole vielä nähty.
Nauvossa testasimme sataman grillipaikan (ensimmäisen kerran koko reissulla), ja toimihan se. Ilta oli sen verran lämmin, että ei tehnyt mieli paistaa kanafileitä veneessä.
Pikkutyyppi nautti myös grillauksesta ja näkymistä merelle. Tai sitten jossain meni koira. Ne ovat nimittäin tällä hetkellä niin IN.
Nauvon jälkeen lähdimme kohti Paraisten Porttia ja Turkua, koska tuuli alkoi nousta niin kovaksi, että oli pakko pitää parin päivän paussi.
Ääniala 