leipa

Pikkutyyppi nukahti vihdoin, mies on fiilistelemässä Flowssa ja minä bloggaan ruisleivästä. Tähän on tultu.

Minulla on fiksaatio Perheleipureiden Leipomo Salosen Ruisreikäleipään. Meillä ei muuta leipää syödä. Joskus mies tuo kotiin jotain ruispuikuloita, joihin törmään vuoden kuluttua pakastimessa, kun niitä ei ole syöty. Jos kaupassa ei ole tätä ihanaa hiivatonta ruisleipää, syntyy katastrofi. ”En sitten syö mitään!”

Vieraissa toki täytyy syödä sitä leipää, mitä pöydästä löytyy, mutta äitini luona olen joskus kaupassa käydessämme erityisesti pyytänyt ostamaan kyseistä leipää. Voin vain kuvitella, mitä tapahtuu, jos tuon leivän valmistus joskus lopetetaan. En varmaan syö sitten enää koskaan leipää.

Pari palaa tuoretta ruisleipää juustolla ja kurkulla sekä lasi kylmää kaakaota on mitä mainioin iltapala, ja kyllä jaksaa taas blogata.

p.s. Jos joku Salosen leipomosta haluaa lähettää meille pari ruisleipää, niin otan ne mielelläni vastaan :) Tosin taisin jo tässä hehkuttaa sitä sen verran, ettei enää muuta sanomista ole. Rouskis, nam ja mukavaa sunnuntai-iltaa.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s