Kun tulin raskaaksi, en rynnännyt ensimmäisenä lastenvaatekauppaan. Ei, minä ostin ensimmäiset vaatteet pikkutyypille vasta pari kuukautta ennen syntymää. Opintomatkalla New Yorkista. En jotenkin ollut aikaisemmin millään tavalla valmis tai edes kiinnostunut ostamaan vaatteita. En oikeasti edes osannut ostaa mitään, vaikka muutaman kerran olinkin käynyt hypistelemässä pieniä vaatteita. Äitiyspakkauksen avaaminenkin oli outoa. Ai tällaisiako se vauva nyt sitten käyttää?
Kun sitten New Yorkissa kävin muutamassa liikkeessä katselemassa, ihan vaan katselemassa, jokin sisälläni liikahti, ja ostoputki alkoi. Eikä se ole loppunut vieläkään. New Yorkissa oli mitä ihanimpia vaatteita, ja ostinkin sieltä sellaisen kasan pieniä vaatteita, että jouduin maksamaan matkalaukun ylikiloista. (No, ehkä se johtui niistä kahdesta liuskekivisestä juustolautasesta.) En tietenkään osannut arvioida sitä, kuinka paljon tai minkälaisia vaatteita vauva todellisuudessa tarvitsisi, joten muutamia vaatteista on taidettu käyttää vain kerran pari. Mutta New Yorkissa kuitenkin ihastuin ensimmäisen kerran lastenvaatteisiin, vaikka sieltä olikin hieman vaikeampi löytää muuta kuin vaaleansinistä ja -punaista. Ne pastellinsävyiset tavaratalojen osastot, huh. Oma värimakuni kuitenkin on enemmän harmaa-musta-puna-valkoinen.
Olen varastoinut kaikki pieneksi menneet vaatteet äitiyspakkauksen laatikkoon ja nyt se pursuaa yli. Joten on aika tehdä se, mitä olen vältellyt. Viedä vaatteet kirpparille. Toki valitsin joukosta muutamia, jotka haluan säästää. Mm. sairaalastakotiutumisvaatteet ja joku ylisöpö minineuletakki. Mutta loppujen lopuksi vaatteisiin ei onneksi ole kuitenkaan kerennyt kiintyä niin kovasti, etteikö niitä voisi laittaa eteenpäin. Äitiyspakkauksen vaatteetkin haluaisin antaa jonnekin, koska en niillä mitään enää tee. Niitä ei kuitenkaan viitsi myydä, koska ne ovat ns. ilmaiseksi saatuja. Mihinköhän ne voisi antaa? Vinkkejä?
Ostan pikkutyypille vaatteita sen mukaan, miltä ne näyttävät. En ole merkkiuskovainen. Olen varmaan kummajainen sen suhteen, että en esimerkiksi pidä ollenkaan Mini Rodinista; en tiedä miksi. Tai no, ne printit eivät vain iske. Sen sijaan olen löytänyt paljon kivoja vaatteita esimerkiksi Lindexiltä, Seppälästä ja Zarasta. Toki meiltä löytyy myös Aarrekidiä, Papua, Punaista Norsua, Marimekkoa ja POPia. Mutta myös paljon babyGapia ja niitä muita amerikkalaisia merkkejä.
Täytyy sanoa, että hieman järkytyin, kun viikkasin ja hinnoittelin vaatteita. Miten voi vuodessa kertyä tuollainen määrä vaatteita? No, joku saa nyt sitten aika edullisesti ihan hyväkuntoisia vaatteita. Maanantaina Pallokala Poksista, pöydästä numero 7. Vähän täytyy vielä fiilistellä tuota kasaa, ja sanoa sitten heipat yhdelle aikakaudella. Heippa hei vauvanvaatteet!
Ääniala 