Sain viime viikolla aikaan perheriidan aiheesta ”mitä syöttää pikkutyypille”.

Vaikka tuon ikäinen tarvitseekin hiilihydraattia eri tavalla kuin aikuinen, en haluaisi tarjota joka päivä makaronia ja jauhelihakastiketta. Tai makaronilaatikkoa, vaikka se onkin pikkutyypin mielestä parasta herkkua. Toki meillä syödään myös hedelmiä ja kasviksia, mm. höyrytettyä porkkanaa ja parsakaalia sekä avokadoa, mutta tuo pastan määrä ahdistaa, vaikka onkin täysjyväpastaa.

Olen myös huomannut, että pikkutyyppi on hieman nirso, mikä luultavasti kuuluu tuohon ikään, mutta haluaisin kovasta, että meillä opittaisiin syömään muutakin kuin makaronia. Kun en itse sitä makaronia haluaisi syödä. Peruna on toinen vaihtoehto, mutta kun en sitäkään syö, niin tulee aika harvoin perunaa keitettyä.

Mutta takaisin siihen riitaan. Halusin siis ostaa kaupasta jotain muuta ruokaa kuin ainaista makaronia ja jauhelihaa. Kysyin mieheltä ehdotuksia, mutta vastaukseksi sain vain ”no, mitä itse haluaisit syödä?” No, minä voisin syödä vaikka joka päivä salaattia ja kalaa, mutta kun pikkutyyppi ei täyty salaatista. Voisitko nyt ehdottaa jotain! Ilmeisesti mies oli jotain ehdottanutkin, mutta olin varmaan päättänyt, että mikään ehdotuksista ei ollut hyvä, koska päädyin lopulta kiertelemään kaupassa yksikseni, miehen ja pikkutyypin odotellessa kaupan ulkopuolella.

Mitä sitten ostin? Ainekset kinkkupastaan, valmissosekeittopurkin, tomaattimurskaa jauhalihakastikkeeseen ja kookosmaitoa kanalle. Kinkkupasta ei saavuttanut suosioita; ilmeisesti se oli liian pippurista, joten pikkutyyppi söi seasta vain sen pastan. Yllätys! Sosepurkkia en ole avannut (meillä ei syödä yleensä eineksiä ja sitten menen ostamaan sosekeittopurkin?!), ja tomaattimurska ja kookosmaito menivätkin sitten itse tehtyyn sosekeittoon.

Ilmeisesti riidasta seurasi siis jotain hyvääkin, en nimittäin ole koskaan aikaisemmin tehnyt sosekeittoa. Kukkakaalikeitto taitaa olla ainoa keitto, jota olen koskaan valmistanut. Pitäisi varmaan opetella joku peruskeitto, vaikkapa jauhelihakeitto :)

sosekeitto

Jostain tuli kuitenkin ajatus tehdä sosekeittoa, ja se olikin helppo ja nopea valmistaa. Ja siitä tuli hyvää. Vielä parempaa se oli seuraavana päivänä, kun mausteet olivat saaneet muhia yön yli. Ikävä kyllä pikkutyyppi ei oikein innostunut keitosta, syytä ei pysty tietämään. Mutta ei pidä nyt heittää hanskoja tiskiin, eikös se niin mene, että uusia makuja pitää antaa useamman kerran.

Viime viikolla taisin muutenkin kunnostautua oikein kunnolla, sillä tein myös teeleipiä Kaksplussasta löytyneellä porkkanaskonssireseptillä. Niistä tuli niin herkullisia, että ne menivät samantien, joten tein vielä lauantaina uuden satsin. Niin hyvää. Ne pikkutyyppikin hyväksyi.

skonssit

2 comments

  1. Itse olin pienenä varsinainen makaronihiiri; yhdessä vaiheessa vedin makaronia pelkällä ketsupilla lähes joka päivä äidin kauhistellessa :) Kasvikset ja vihannekset rupesivat maistumaan vasta koulussa. Kiitokset kivasta blogistasi, löysin sen kesällä ja olen innokas lukija.

    1. Luulenpa, että meillä on odotettavissa samanlainen hiiri jossain vaiheessa :) No, tärkeintä kai on, että kasvaa ja pysyy terveenä.
      Kiva, että olet löytänyt tänne!

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s