Kissoillamme on kaksi vuodenaikaa, joista he tuntuvat nauttivan kaikkein eniten. Toinen on kesä, kun ikkunasta paistavat auringonsäteet lämmittävät lattialla makaavaa karvakasaa. Toinen on tämä aika talvesta, kun on paljon pakkasta ja patterit täysillä. Kotona on lämmintä ja pattereiden lämmössä on mukava köllötellä.
Nelli on meidän diiva. Kohta kolmevuotias pikkuneiti kaipaa läheisyyttä, ja osaa kyllä ilmoittaa, koska on nälkä. Venäjänsiniset ovat erittäin sosiaalisia ja seuraa kaipaavia kissoja ja varsinkin Nemo seurasi alkuaikoina meitä kaikkialle. Toisaalta kissoilla on vahva oma tahto ja jos joskus tuntuu siltä, että nyt saa jalkopäässä nukkuminen riittää, se todellakin riittää. Ja jos ruokaa ei tule, sitä mourutaan niin kauan, että ihmisten on pakko taipua tahtoon, vaikka ei olisikaan ruoka-aika.
Nemo on viiden vanha, meidän ensimmäinen, ja se olikin hieman näreissään, kun Nelli saapui taloon. Nemo on todella ystävällinen tarkkailija, joka antaa Nellin syödä ensin ja siksi ruokakippo onkin monesti jo tyhjä, kun olisi sen vuoro. Nemo ja Nelli ovat sisarpuolia, niillä on sama äiti, joten kaipa ne sisarusvaistot ovat kissoillakin. Pienintä pitää suojella. Ja sukupuolierot huomaa kyllä kissoistakin. Nelli on todellakin aikamoinen diiva, kun Nemo on puolestaan hiljainen sivustatarkkailija. Nemolla on todella kauniit smaragdinvihreät silmät, ja sen katse on välillä ihan pelottavan älykäs.
Kun pikkutyyppi saapui kotiin, Nemo ja Nelli olivat aluksi vähän ihmeissään, mutta aika nopeasti kissat taisivat ymmärtää, että tuo tuhiseva paketti ei täältä lähde. Koskaan eivät kissat ole mitään pahaa pikkutyypille tehneet, vaikka kovasti kuulimme varoituksia, että kissat voivat pitää vauvaa ihanan lämpimänä ja tunkea viereen. Luulenpa, että vauva ei vaan ollut tarpeeksi kiinnostava, koska kertaakaan eivät kissat nukkuneet pikkutyypin vieressä.
Toisinaan huomaa, että varsinkin Nemo reagoi aika voimakkaasti muutoksiin (esimerkiksi siihen, kun pikkutyyppi oppi kävelemään ja tietysti siinä oli sitten kissat ensimmäisenä saamassa kovia taputuksia ja halauksia), mutta yleensä siihen on auttanut Feliway-feromonihaihdutin. Ja normaalia enempi rapsutus.
Pikkutyyppi on ollut alusta asti kiinnostunut Nemosta ja Nellistä (ja ihan kaikista muistakin eläimistä) ja haluaisi nykyään kovasti osoittaa niitä kohtaan hellyyttää. Vielä on käsittely hieman kovakouraista, vaikka toisinaan silittely onkin jo hellempää. Mutta eiköhän näiden kolmen välille vielä kasva oikein ihana suhde ja kissatkin oppivat nauttimaan kunnolla pienen leikittäjän seurasta. Ainakin niitä rapsutuksia on varmasti tiedossa ihan yltäkylläisesti.
Ihania kissoja! Olen käynyt kuikuilemassa kissablogiasikin, mutta kiva, että kissit esiintyvät myös täällä :)
Onhan se söpöjä :) Kissablogi ei tosiaan enää päivity, kun aika ei vaan riitä kaikkeen. Mutta kuuluuhan ne joka päiväiseen elämään niin täytyy aina välillä kertoa niidenkin kuulumisia :)