Viimeisenä kokonaisena päivänä vuokrasimme hotellilta auton ja kuljettajan. Halusin nähdä Ubudin (yksi Balin taiteen ja kulttuurin keskuksista) ja balilaisen temppelin. Haaveilin myös riisiterasseista ja Ubudin käsityölaismarkkinoista, mutta kuljettajamme sanoi, että markkinoille ei kannata pienen lapsen kanssa mennä. Vähän yritin sanoa vastaan, mutta kahden temppelin ja apinametsän jälkeen olo oli kyllä niin väsynyt, että markkinat eivät enää siinä vaiheessa kiinnostaneet.
Ensimmäinen temppeli, pyhäkkö, sijaitsi noin kymmenen kilometrin päässä Ubudista, Batuan-nimisessä kylässä. Pura Desa Puseh Batuan perustettiin vuonna 944. Osa rakennuksista on alkuperäisiä, mutta alueella on myös uusittuja, remontoituja rakennuksia. Pura Desan patsaat ja rakennukset ovat erittäin koristeellisia ja kiviin kaiverretut koristeet käsittämättömän hienoja. Tähän temppeliin oli ilmainen sisäänpääsy.
Kuusi kilometriä Ubudin keskustasta sijaitsee ”elefanttiluola” Goa Gajah, temppelialue, joka on ollut UNESCOn maailmanperintökohteiden listalla vuodesta 1995. Temppeli on ollut 1000-luvulla hengellinen meditaatiokeskus, mutta jossain vaiheessa se pettyi mutavyöryn alle, ja se löydettiin ja kaivettiin esiin vasta 1920-luvulla. Temppelialueelta löytyy upeita kivikaiverruksia, meditaatioluola, kylpyallas, suihkulähteitä ja riisipeltoja. Vaikutteita on niin hindulaisuudesta kuin buddhalaisuudesta.
Meditaatioluolan julkisivu on näyttävä. Siihen on kaiverettu uhkaavia olioita ja demoneita. Sisäänkäynnin kohdalla olevan suuren olion ajateltiin aikoinaan olevan elefantti, siitä tulee nimi elefanttiluola. Luulinkin, että alueella olisi enemmänkin elefanttipatsaita, mutta näin ei ollut, nimi tosiaan on hieman harhaanjohtava. Itse luola on hyvin matala. Sisällä on todella kostean kuumaa ja suitsukkeet tuoksuvat voimakkaasti. Luolan länsiosassa on Ganesha-jumalan palvomispaikka ja itäpuolella 3 jalustalle asetettua punaiseen, valkoiseen ja mustaan kankaaseen käärittyä fallosta. Seinillä on suuria koloja, joissa munkit ovat aikoinaan istuneet meditoimassa.
Vuonna 1954 esiin kaivetun kylpyaltaan vesi on kallion uumenista tulevaa pyhää vettä ja kun sillä kastelee kasvonsa pysyy ikuisesti nuorena. Joten tokihan sitä piti käydä tuota ihmevettä itsekin kokeilemassa. Altaan reunalla on ilmeisesti ollut 7 hinduenkeliä, mutta vain kuusi niistä on löydetty.
Goa Gajah temppelin historiasta meille kertoi opas, jonka seurassa kuljimme koko temppelialueen läpi. Osa opastuksesta meni kyllä ihan ohi korvien, koska piti valvoa juoksevaa pikkutyyppiä. Balin temppelialueilla kuljettaessa täytyy päällä olla sarongi (pitkä hame/kiedottava liina) ja vyötärönauha. Niin, ja naisilta on muuten sisäänpääsy kielletty kuukautisten aikana.
Vähän jäi harmittamaan, että en niitä riisiterasseja nähnyt. Muutenkin Balilla kyllä olisi nähtävää, olisin halunnut nähdä ainakin Tanah Lot -temppelin ja Pura Bratan -temppelin Bratan-järvellä . Ja jossakinhan Balillakin ne paratiisirannat ovat…