Ruusuntuoksuinen Grasse

Seuraa sarja pitkiä postauksia Ranskasta.

Grasse, tuo Ranskan hajuvesiteollisuuden keskittymä. Ihana vuoriston rinteillä sijaitseva kaupunki, jossa vierailimme reilu viikko sitten kuoron kanssa. Meidät oli kutsuttu esiintymään Grassen Expo Rose -festivaaleille, ja saimmekin laulaa kahtena päivänä täpötäysille kirkoille.

Expo Rose järjestettiin nyt 45. kerran; se on jokavuotinen ruusuintoilijoiden THE festivaali. Saavuimme Grasseen kolmelta iltapäivällä ja isäntäperheemme vei meidät heti tutustumaan pääfestivaalialueelle, jossa oli mm. kansainvälinen ruusunäyttely.

Koko kaupunki tuoksui ruusuille. Ei siinä mitään, että ruusuja oli tuhansittain ympäri kaupunkia, mutta että pienten katujen päällä oli johtoja, joista suihkutettiin hajuvettä. Jep. Ei välttämättä mikään päänsärkyalttiin lempimesta. Kuulemma muutamien hotellissa asuvien huoneetkin tuoksuivat ruusuille.

Kävimme festivaalikierroksen aikana muutamassa museossa, joista parfyymimuseo jäi päällimmäisenä mieleen. Siellä oli esillä mm. hajuvesipulloja ties minne menneisyyteen asti. En oikein ollut museofiiliksissä, joten kiersin sen aika nopeasti, mutta jos jaksaa tutustua museoon kunnolla, saa siellä aika hyvän käsityksen hajuvesien historiasta ja valmistamisesta. Museossa oli myös siellä täällä pisteitä, joissa pääsi haistelemaan erilaisia hajuja. En tiedä, miten kokaiini ja marihuana liittyvät hajuvesiin, mutta toki niitä piti haistaa. Oopiumi oli muuten todella kamalan hajuista.

Kun vihdoin yhdeksän tunnin matkustamisen ja neljän tunnin kävelyn jälkeen pääsimme isäntäperheemme talolle, oli näkymä tämä.

Ei paha. Ilta tosin jatkui tästä, koska meidät Grasseen kutsunut kuoro oli järjestänyt meille illallisen. Kaikki kuorolaiset olivat valmistaneet ja leiponeet herkkuja, ja pääsimme heti kokemaan grasselaisten vieraanvaraisuuden. Ilta jatkui lähes puoleenyöhön, joten sänkyyn päästyämme uni kyllä maittoi.

Jo ensimmäinen päivä Grassesta jätti ihanan fiiliksen. Auringonpaisteella, mukavalla isäntäperheellä ja illallisella nautitulla roseviinillä oli tässä toki varmasti oma osansa.

Alla kirkko, jossa esiinnyimme seuraavana päivänä.