Juhannus oli sateinen. Onneksi oli kuravaatteet ja saappaat. Kokolle sade lakkasi ja juhannuspäivänä saimme nauttia kolmen tunnin ajan lämmöstä ja auringosta. Sitten alkoi taas sataa.
Pelasimme jalkapalloa, maistelimme raakoja karviaismarjoja, ihastelimme kukkia, kävimme soutelemassa, juoksimme hippaa, söimme mansikoita, saimme synttärikakkua, ihmettelimme kokkoa, näimme sataankaaren, saunoimme yhdessä, leikimme junilla, valvoimme myöhään ja nukuimme vierekkäin. Perinteinen juhannus, mutta toisaalta erilainen.
Mies oli Kiinassa, isäni kovassa yskässä ja pikkutyyppi iPad-tauolla. Pitäisi olla selkeästi enemmän mökillä, koska silloin Ryhmä Hauta ei muista kaivata. Itsekään en avannut tietokonetta, mutta otin sitäkin enemmän kuvia. Suurimmaksi osaksi pikkutyypistä, toiseksi eniten vihertävästä luonnosta. Olimme, ihan vain olimme.
Ääniala 