Julkaistu alunperin Kaupunkininjoissa
Yleensä, kun lähden reissuun, haluan vähintään neljän tähden hotellihuoneen. Toiset sanovat, ettei sillä huoneella nyt ole niin väliä, siellähän vaan nukutaan, mutta minulle se on iso osa lomaa. Mikä onkaan ihanampaa kuin pulahtaa kuumaan kylpyyn ja nauttia lasi kuohuvaa, minkä jälkeen voi pujahtaa pehmeän hotellipeiton alle. Ihan parasta on, jos huone sijaitsee korkealla ja ikkunasta näkyy valoissa kylpevä yökaupunki.
No, elämä ei tietenkään ole tuollaista kuin ehkä kerran vuodessa, ja silloinkin harvemmin on näkymät kuin New Yorkissa. Mutta koska elämä on suurimmaksi osaksi töitä ja kiirettä, minulle se yksi-kaksikin yötä vuodessa on ihan luksusta.
Ei minulla toki ole mitään niitä edullisempiakaan hotelleja vastaan. Ja niinhän se menee, että jos matkaan ja hotelliin ei laita paljoa rahaa, voi sitä käyttää hieman enemmän vaikkapa syömiseen.
Tai kuten minun tapauksessani, spa-hoitoihin.
Lissu oli alun perin lähdössä Tallinnaan yksin, mutta kysyi viime hetkellä minua mukaan. Hän oli jo varannut itselleen yön Tallink Express hotellista, joka sijaitsee pienen kävelymatkan päässä D-terminaalista, mutta muutti varausta, jotta pääsin mukaan. Laiva ja hotelliyö maksoivat 66 euroa per nuppi eli aika edullisesti päästiin matkaan. Hotelli oli oikein hyvä ja siisti, ja tällä reissulla se toimikin vain nukkumispaikkana, koska kävimme illalla syömässä pitkän kaavan mukaan. Aamulla Lissu lähti aikaisin asioilleen ja minä sain nukkua melkein yhdeksään. Ah, mitä luksusta. Ainoastaan hotellin aamiaisesta on vähän narisemisen aihetta, sillä se ei mielestäni ollut kovin laadukas/monipuolinen.
Minä halusin tietysti ottaa reissusta kaiken irti ja varasin itselleni maanantai-iltana sähköpostin välityksellä thai-hieronnan Babor Spasta. Olen käynyt joskus aikaisemminkin samaisessa hoitolassa, silloin se ei tosin vielä sijainnut Radisson Blue Sky -hotellin 24. kerroksessa. Tiistaiaamuna tuli vahvistusviesti, jossa luki Mr. Outi. Siinä vaiheessa mielessäni kävi ajatus, että minkähänlainen hoito minua oikein odotti. Vastaanotossa oltiin kyllä ehkä hieman hämillään, kun paikalle saapuikin nainen.
En selvästikään ollut ymmärtänyt, mitä thai-hieronta tarkoittaa. Rentouttava koko vartalon hieronta öljyllä. Tai sitten he tosiaan olivat valinneet hoitajan miestä varten. Siinä vaiheessa, kun makaan hoitopöydällä vain naruhousut jalassani, ja isohko thaimaalainen hoitaja istuu hajareisin jalkojeni päällä ja painaa koko painollaan käsiään vasten selkääni, mietin, että tällaisen hieronnanko minä sitten tilasin. Hoitaja kyllä selitti alussa jotain painosta ja kovasta käsittelystä, mutta minä vain tokaisin, että juu, juu, oikein hyvä.
Loppujen lopuksi puolentoista tunnin hieronta oli oikein rentouttava, mutta ehkä seuraavalla kerralla valitsen hieronnan sijaan vartalohoidon. Sain kuitenkin oman annokseni luksusta Babor Span saunassa ja loungessa, joista oli henkeäsalpaavat näkymät yli Tallinnan. Saunassa oli valtava ikkuna, jonka läpi olisin voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan. En tiedä mikä niissä korkeissa näkymissä oikein vetää puoleensa. Hoitolassa oli myös erittäin rauhallinen tunnelma ja suihkussa aina niin ihana kattosuihku. Hoidon jälkeen tarjotun teen juotuani olo oli kevyt ja kiireet olivat siirtyneet ainakin hetkeksi taka-alalle.
Loppupäivä sujuikin sitten mukavasti syöden, shoppaillen ja kaupunkia kiertäen. Aleostokset jäivät kyllä hyvin pieniksi, mutta pelkästään se, että sai kävellä kaupoissa ilman ”äiti, mennään, äiti kato, äiti haluun pois” -vaatimuksia, oli aika luksusta. Kiertelimme Kalamajan lisäksi Rotermannissa, jossa istahdimme hetkeksi Carmen Cafen toiseen kerrokseen ihastelemaan pimenevää Rotermannin aukiota sekä Kaubamajassa, jonka naisten vaateosastolta löytämässämme Amps-kahvilassa nautimme 3 euron tuoreista mansikoista tehdyn smoothien. Namia.
Budjettimatkailuun ei välttämättä sovi taksiajelut, mutta Tallinnassa taksit ovat niin edullisia, että niitä käyttää mielellään. Pitkän päivän ja tuhansien askelien jälkeen oli kieltämättä mukava mennä taksilla satamaan.
Myös laivalla on mahdollista löytää pientä luksusta, sillä M/S Starilla ja M/S Superstarilla olevissa Star Comfort -matkustusluokissa saa pienellä lisähinnalla (20 €) rauhallisen istumapaikan sekä kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Minulta kyllä jäivät purtavat syömättä, koska kirjoittelimme takaisin tullessamme blogijuttua, mutta Lissu kerkesi testaamaan tarjoilun ja hyvältähän se näytti. Sitä paitsi 20 euroa ei ole mielestäni paljon rauhasta ja pikkupurtavasta. Harmi, että tajusimme Star Comfortin olemassaolon vasta paluumatkalla.
Kokonaisuutena Tallinnan reissumme jäi ainakin omassa budjettipussissani plussan puolelle. Fabrikin 16 euron lounas viineineen ja jälkiruokineen oli suorastaan löytö eikä spa-hoitokaan ollut mikään sikakallis. Hieman hintaa reissulle toi maanantai-illan viiden ruokalajin menu ravintolassa, josta kerron lisää seuraavassa postauksessa.
Disclaimerina toki muistutan, että budjettimatkailu voi olla parhaimmillaan teltassa nukkumista keskellä metsää, missä ei ole shoppailumahdollisuuksia, mutta tässä iässä edellä mainitun kaltainen budjettimatkailu Tallinnassakin on big thing :)
Ääniala 