Lapsena ystävyyssuhteita oli hyvin helppo solmia, riitti kun jakoi salaisuuden, tykkäsi monen muun tapaan hevosista tai sattui vaikka omistamaan hienon paidan tai coolin isoveljen. Aikuisiällä homma ei olekaan niin suoraviivaista ja esimerkiksi elämäntilanteen muutos saattaa sekoittaa koko pakan. Itselläni muutama hyvä ystävä on pysynyt matkassa ihan lapsuudesta saakka ja muutama muu on tarttunut mukaan myöhemmin opiskeluajoilta, harrastuksista ja töistä. Ystävyyssuhteissa olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että laatu korvaa määrän.
Outin kanssa olimme ennen samassa työpaikassa, mutta ystävystyimme oikeasti vasta pikku hiljaa äitiysloman aikana. Outi oli kuullut yhteiseltä kaveriltamme, että myös minä olin piakkoin saamassa esikoisen ja otti yhteyttä. Kukaan kaveripiiristäni täällä Helsingissä ei ollut silloin vielä tullut tai tulossa äidiksi, joten oli loistavaa, että saatoin Outin kanssa ihmetellä mahan kasvua ja pian myöhemmin poikien telmintää. Ja koska meillä oli paljon muutakin yhteistä kuin saman ikäiset pojat, ystävyys ei jäänyt pelkäksi äitiysajan hengailuksi. Itseasiassa kävi mielötön tuuri, sillä meillä oli loppujen lopuksi kymmenen hengen äitijengi, jonka kanssa vieläkin pidetään yhteyttä whatsup-ryhmän, saunailtojen ja toisinaan puistoilunkin lomassa.
Ystävänpäivän kunniaksi päätimme vastata muutamiin lapsuusajan ystäväkirjoistakin tuttuihin kysymyksiin. Lisäksi on mahtavaa oppia toisesta aina uutta!
Lempiväri?
Outi: Musta
Lissu: Sähkönsininen
Lempiruoka?
Outi: Kalaruoat
Lissu: Savustettu lohi ja uudet perunat
Minkälainen olit teininä?
Outi: Olin ujo haaveilija, joka kirjoitti päiväkirjaa ja rakkaustarinoita. Musiikki oli tärkeää jo silloin, lauloin kuorossa ja soitin pianoa. Tosin en ollut kovin hyvä harjoittelemaan, ja se piirre on kyllä seurannut mukana aikuisuuteen. Yläasteaika oli rankkaa, olin vähän koulukiusattu lyhyyteni ja maaltamuuton takia. Olin kiltti teini, mutta kotona taisin olla aika räjähdysherkkä.
Lissu: Mä olin kunnon räkänokka, joka tyypillisen teinin tavoin kokeili omia rajojaan.
Mikä oli lapsuuden haaveammattisi? Mikä olisi unelmatyö tänään?
Outi: Delfiininkouluttaja tai laulaja. Tämän päivän unelmatyötä olen miettinyt viime aikoina paljonkin. Siihen liittyisi varmaankin kirjoittaminen, graafinen taittaminen, lapset, tablettisovellukset ja musiikki. Laulava lastenkirjailija?
Lissu: Suurin unelmani oli tulla näyttelijäksi. Olinkin teininä mukana muun muassa miniteatterissa ja myöhemmin erilaisissa puoliammattilaisryhmissäkin, joissa olen saanut kokeilla näyttelemistä, tuottamista ja kaikkea teatteritoimintaan liittyvää. Touhussa suurin glamour on karissut ammatin ympäriltä ja lisäksi, olen todella surkea laulaja :)
Minkälaista musiikkia kuuntelet?
Outi: Melodiat ovat olleet mulle aina tärkeämpiä kuin sanat. Ehkä siksi opin laulujenkin melodiat nopeasti, mutta sanojen ulkoamuistaminen on rankkaa työtä. Kuuntelen hyvin monenlaista musiikkia; Apocalypticaa, Josh Grobania, Laura Pausinia, Malene Mortensenia, Daughtrya, Chisua. Tykkään tosi paljon drum’n’bassista, vokaalitrancesta, instrumentaalielokuvamusiikista sekä jostain syystä amerikkalaisesta contemporary christian -musiikista. Sen sijaan Suomi-iskelmä, suomipop, rap ja heavy metal eivät kuulu Spotify-listoilleni. Viime aikoina Spotifyn tarjoamat Viikon suositukset ovat menneet todella nappiin omalla kohdallani, mutta en oikein osaa kategorisoida niiden tyyliä mitenkään. Jotain kummallista melodista indie-hipsterimusaa :)
Lissu: Räppiä :) Toisin kun Outille, mulle sanat ovat juuri se juttu. Oikeasti suomalaiset naisrokkarit ja popparit ovat ehkä tyypillisintä soittolistamusiikkiani. Tämän hetken ehdoton suosikkini on Aurora. Tykkään myös fiilistellä musiikilla ja esim. töihin mennessä tai urheillessa kuulokkeissa huutaa just ne pahimmat räppikukkoilijat.
Minkälaisia sarjoja ja leffoja katsot? Lempikirjasi?
Outi: Tässäkin mennään kyllä aika laidasta laitaan. Kaikenlaiset katastrofi- ja salaliittoteoriat iskevät kovaa. (Eilen telkkarista tullut Melancholia on ihan sairaan ahdistava, mutta silti se on jotenkin tosi hyvä). Tykkään myös teinimusikaaleista ja tietyntyyppisestä fantasiasta (Once Upon a Time, Arrow ja Vampyyripäivät). Katson mieluiten sellaisia hyvänmielen leffoja ja sarjoja, joissa ei ole viekkautta (Glee, Hart of Dixie, Heartland). Televisiosta katson nykyään vain Rouva Ministeriä.
Lissu: Hassua kuinka eri maku meillä onkaan :) Mä tykkään katsoa draamaa, mutta en myöskään jaksa liiallista ankeilua – sellaiset Slummien miljonääri -tyyppiset pätkät ovat ihan parhaita. Televisiota en katso juuri ollenkaan, mitä nyt joskus jotain musiikkiohjelmia, kuten Voice of Finlandia tai suomiLOVEA. Kesällä katsottiin Netflixistä kaikki kolme kautta Suitsia ja Orange is the new Blackiä. Erityisesti Suits vei ihan mennessään :)
Mitä harrastat?
Outi: Tällä hetkellä harrastan vain laulamista, kuorossa ja yksin. Viime vuonna kävin vielä telinevoimistelussa, mutta lopputyön kirjoittamisen takia se on nyt tauolla. Ehkä oman verkkokaupan voisi myös laittaa harrastuksiin, sen verran paljon aikaa se vie.
Lissu: Tavoitteellista saliurheilua ja kirjoittamista.
Kuinka usein harrastat liikuntaa? Paras urheilumuoto?
Outi: Ihan liian harvoin. Liikunta ei vain ole mun juttuni, vaikka nuorempana harrastinkin paljon erilaisia lajeja, irlantilaisesta stepistä karateen. Telinevoimistelu taitaa olla mun lempparijuttuni, talvella laskettelu.
Lissu: Lähes päivittäin. Olen enemmän yksilö- kuin joukkueurheilija, sillä en muun muassa jaksa kikkailla aikataulujen kanssa. Urheilu on mulle myös sitä omaa laatuaikaa. Lisäksi kovat tavoitteet tuovat urheiluun mukavasti potkua. Viime vuosina saliurheilu on ollut se ehdoton suosikkilaji.
Mikä on suosikkivaatemerkkisi ja lempivaatteesi?
Outi: Usein suuntaan COSiin, Espritiin tai Zaraan. En ole tainnut koskaan ostaa mitään kalliimpia merkkivaatteita. Lempivaatteet ovat rentoja, klassisia, yleensä mustia. Viihdyn vaatteissa, jotka eivät purista. Vasta viime vuosina olen alkanut pukeutua naisellisempiin vaatteisiin. Kotona päällä on olohousut, t-paita, villasukat ja neuletakki. Tosi seksyä :) Vaatteet eivät ole mulle niin tärkeitä, musta ei tulisi ikinä muotibloggaajaa.
Lissu: Ennen käytin paljon hameita, mutta viime vuosina olen lähes poikkeuksetta kiskonut päälleni mustat pillifarkut. Yläosat vaihtelee – tykkään ajattomista ja selkeistä malleista, joissa on mielellään jokin pieni juju. Tällä hetkellä mulla ei ole mitään suosikkimerkkejä – joku stailisti saisikin vapaasti tuunata koko vaatekaapin. Paitsi juhlavaatteissa luotan Karen Millenin napakasti istuviin mekkoihin. Urheiluvaatteita tarttuu kaupasta vähän helpommin matkaan ja sieltä joukosta löytyy varmaan ne lempparitkin :)
Jos sinut yllätettäisiin miehesi toimesta, mikä olisi parasta mitä voisi tapahtua?
Outi: Matka jonnekin lämpimään, jossa saisi loikoilla altaalla ja nauttia allasbaarista cocktaileja :)
Lissu: Ääk, mä inhoan yllätyksiä.
Jos perustaisit ravintolan, minkä tyylinen se olisi?
Outi: Rento, simppeliä ruokaa tarjoava. Siellä olisi erinomainen viinikellari ja avoimen mikin iltoja. Lapsille olisi oma iso lastenhoitajalla varustettu leikkihuone.
Lissu: Samoilla linjoilla Outin kanssa! Punatiilinen, lämminhenkinen viinibaari, jossa olisi open stage. Ja lisäksi erinomaista kahvia.
Missä olet matkustanut? Minne haluaisit matkustaa?
Outi: Olen käynyt suurimmassa osassa Euroopan maista, New Yorkissa, Washingtonissa, Miamissa, Karibialla, Balilla, Torontossa sekä Moskovassa. Suuri haaveeni on päästä San Franciscoon, Uuteen Seelantiin ja Skotlantiin. Näistä yksi on muuten toteutumassa lähiaikoina :)
Lissu: Aasia ja Australia on kokonaan näkemättä, muuten on tullut reissattua aika paljon. Ehkä parhaiten on jäänyt mieleen Atlannin ylityspurjehdus Portugalista Venetzuelaan. Samoin kuin Outi, haluaisin erityisesti nähdä Usan länsirannikon ja Uuden Seelannin.
Mikä on suurin saavutuksesi?
Outi: Jaa-a. Varmaankin selviäminen täysipäisenä vauvavuodesta. Laulun C-tutkinto on musaharrastuksen puolelta suurin paperilla oleva saavutus. Ja onhan tuo pieni ihminen tuossa vieressä aika iso saavutus sekin.
Lissu: Klassinen vastaus, eiköhän noi kaksi rasavilliä tenavaa ole ne suurimmat ponnistukset.
Kerro jokin outo tapasi?
Outi: Tykkään sitruunanviipaleiden imeskelemisestä. Lasken asioita, esimerkiksi rappuja. Koskettelen asioita, koska olen kiinnostunut siitä, miltä niiden pinta tuntuu.
Lissu: Luen kaikki lehdet takaperin. En voi olla huikkaamatta uutistenlukijalle tai radiojuontajalle takaisin, että ”näkemiin”.
Jos saisit mennä kenen tahansa julkisuuden henkilön (elossa olevan tai jo kuolleen) kanssa illalliselle, kenen kanssa menisit ja miksi?
Outi: Varmaankin joku muusikko. Michael Jacksonia kuuntelin paljon teininä, hän voisi olla mielenkiintoista seuraa. Ihailen myös tyylikästä ja lahjakasta Gwyneth Paltrowta, hän toisena vaihtoehtona.
Lissu: Mä en ole oikeen koskaan fanittanut ketään julkkiksia paitsi nyt lapsena jotain Keke Rosbergia, Matti Nykästä ja Jordan Knighttia, mutta sanotaan nyt vaikka että Scarlett Johansson tai Jack Nicholson voisi olla kova juttu.
Tee vai kahvi?
Outi: Tee
Lissu: Kahvi
Viini vai olut?
Outi: Viini
Lissu: Viini
Kissa vai koira?
Outi: Kissa
Lissu: Pitääkö valita jompikumpi? Mulla on ollut kissa, mutta haluaisin koiran.
Lakritsi vai salmiakki?
Outi: Salmiakki
Lissu: Lakritsi
Hauskaa ystävänpäivää!
– Outi ja Lissu <3
Ääniala 