Lue ensimmäinen osa

3. päivä

Syntymäpäiväni ohjelmaan kuului matkan toinen linna Dunvegan Castle ja sen puutarha sekä Neist Pointin majakka. Ennen ajomatkaa söimme paikallisen aamupalan, johon kuului myös ei-niin-hyvää haggista.

Dunvegan Castle - Skotlanti

Dunvegan on Skotlannin vanhin edelleen asuttu linna ja se on ollut MacLeod-klaanin komentajien koti 800 vuotta. Vierailumme aikana oli laskuvesi, joten emme päässeet näkemään, kuinka linna heijastuu sen alapuolella olevan veden pintaan, mutta jäipähän jotakin seuraavaankin kertaan.

Dunvegan Castle - Skotlanti

Dunvegan Castle - Skotlanti

Dunvegan Castle - Skotlanti

Dunvegan Castle - Skotlanti

Dunvegan Castle - Skotlanti

Matkalla kohti majakkaa ihmettelimme varmaan kymmenettä kertaa lampaiden määrää. Niitä tuntui olevan joka puolella eivätkä ne tuntuneet välittävän autoista tippaakaan. Ne makasivat rennosti aivan tien reunassa ja pienet karitsat käyskentelivät ympärillä. Pari kertaa reissun aikana oli vaan pakko pysähtyä ja ikuistaa niiden pehmeys ja söpöys kameraan.

Lampaita Skotlannissa

The Three Chimneys Restaurant sattui reitin varrelle, se on oikeastaan aika keskellä ei mitään. Kyseinen ravintola on voittanut monia palkintoja ja on ilmeisesti maailmallakin tunnettu korkealaatuisesta ruoastaan. Ravintolassa työskentelee suomalainen sommelier. Sanoisinko, että aika kiva mesta olla töissä.

Neist Point - Skotlanti

Neist Point on vuonna 1909 rakennettu kaunis majakka, joka ikävä kyllä on osittain päästetty huonoon kuntoon. Majakka itsessään on automatisoitu, mutta sen ympärillä olevista rakennuksista osa näytti olevan vain varastona. Harmi, sillä paikka on upea, ja sinnehän voisi perustaa vaikka ravintolan. Toki tavarantoimitus saattaisi olla hieman hankalaa; ennenkin tavarat liikkuivat vain köysiradan avulla. Ja toisaalta, parempi antaa tällaisten paikkojen pysyä sellaisina kuin ovat.

Majakalle vei puolentoista kilometrin mittainen kävelypolku eli patikointia Skotlannissa saa kyllä harrastaa. Kallionkielekkeet ovat vaarallisia, joten ei kannata uhmata pudotusta. Tuskin tarvitsisi enää edes mainita, että maisemat olivat vau. Majakka näyttää auringonlaskun aikaan otetuissa kuvissa huikealta. Majakan juurella, lampaiden käyskennellessä vieressä, ympärilläni merta silmänkantamattomiin, avasin skumppapullon ja kilistin äidin kanssa 40-vuotiaalle elämälleni. Aika hyvä synttäripäivä.

Neist Point - Skotlanti

Neist Point - Skotlanti

Neist Point - Skotlanti

Neist Point - Skotlanti

Neist Point - Skotlanti

Juhlapäivän illalliselle menimme Scorrybreac-ravintolaan. Ennen matkaa tutkin ravintolatarjontaa ja olin yllättynyt, että pienessä Portreessa on niinkin monta hyvää ravintolaa. Scorrybreac on kahden veljeksen pieni perheravintola, jota kehuttiin kovasti ja odotukset olivat korkealla. Söin elämäni ensimmäiset osterit syntymäpäivän kunniaksi ja ne olivat kyllä tosi nam. Paikallisten kalastajien verkoista. Ruoka oli maittavaa, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan sellaista, joka jää jotenkin erityisesti mieleen. Edellisen illan Dulse & Brose sai meiltä paremmat pisteet.

Scorrybreac - Portree

4. päivä

Sitten olikin aika sanoa heipat Portreelle. Sää oli jälleen aurinkoinen ja taivas pilvetön. Sää suosi meitä kyllä kovasti. En osaa sanoa, olisiko pilvinen ja viileämpi sää jättänyt Skotlannista erilaiset fiilikset. Olin varautunut huonoon säähän, mutta mukaan olisikin pitänyt ottaa vähän kevyempiäkin vaatteita.

Portree - Isle of Skye

Edessä oli kuuden tunnin paluumatka Edinburghiin. Matkan varrelle olin merkinnyt vain yhden ”pakko nähdä” -paikan. Eilean Donan Castle. Tuo mystinen ja upea, monissa elokuvissakin nähty linna pienellä saarella, jonne nykyään pääsee kävelysiltaa pitkin. Linna on kunnostettu hienosti, mm. keittiössä on kova tohina päällä vahanukkejen muodossa. Ensimmäisen kerran koko matkan aikana myös turisteja oli enemmän, mutta ei kesäkuun alku silti taida ihan suurinta sesonkia vielä olla.

Eilean Donan Castle - Skotlanti

Eilean Donan Castle - Skotlanti

Eilean Donan Castle - Skotlanti

Eilean Donan Castle - Skotlanti

Paluumatkan teimme eri reittiä kuin tullessa. Maisemat vaihtelivat jälleen jylhistä karuun, ruskeasta vihreään. Mitä lähemmäksi Edinburghia pääsimme, sitä enemmän aloin kaivata Skyen upeita maisemia. Taisin kokea jonkinlaisen ”kulttuurishokin” saapuessamme Edinburghiin, sillä kaupunki ei herättänyt minussa oikein mitään tuntemuksia. Ehkä kyseessä oli väsymys pitkän ajomatkan jälkeen, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että se kaikki hiljaisuus, patikointi ja upeat maisemat olivat tehneet minuun niin suuren vaikutuksen, että kaupungin melu ei vaan tuntunut hyvälle. Yövyimme reissun parhaassa hotellissa, mutta kaipasin takaisin Isle of Skyelle.

Edinburgh

Matka Skotlantiin yhdessä äitini kanssa oli yksi parhaista reissuista mitä olen elämäni aikana tehnyt. Minulle tuli yllätyksenä, että jos nyt pitäisi valita Skotlannin ja New Yorkin välillä, valitsisin Skotlannin. Sinne jäi iso kaipuu ja suosittelen sitä kaikille, jotka yhtään tykkäävät henkeäsalpaavista maisemista ja luonnosta ylipäänsä. Skyelle ei lähdetä bilettämään, sinne lähdetään hakemaan rauhaa ja elämyksiä luonnosta. Säällä on varmasti iso merkitys, mutta en yhtään epäile, ettenkö pilvisenä ja kylmänäkin päivänä tuntisi rauhaa istuessani Old Man of Storrin juurella.

Tässä vielä koko neljän päivän reittimme.

Skotlanti - ajoreitti

Skotlanti - ajoreitti

2 comments

  1. Samat sanat tyttäreni. Jos saisi valita New Yorkin ja Skotlannin väliltä niin ei todellakaan tarvitse kauaa miettiä. Tietysti matkaseurakin oli parasta luokkaa❤ Kiitos tästä matkasta Outi. T. Äitisi

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s